Skip to main content
All Posts By

Amelia Johansson

ein Mann, der im Bett liegt und lächelnd die Arme ausstreckt

Mitä on unihygienia ja miksi se on tärkeää?

By Mindfulness / Itsehoito, Suositeltua, Uni

Mikään ei voita hyviä yöunia. Ne valmistavat meidät tulevaan päivään ja saavat olon tuntumaan energiseltä, ehkä jopa voittamattomalta. Miksi sitten riittävän levon saaminen on toisinaan niin vaikeaa? Laajassa suomalaisessa terveystutkimuksessa jopa kolme neljästä aikuisesta ilmoitti kokeneensa haittaavaa päiväväsymystä edeltäneen kuukauden aikana ja yli 15 % vastanneista nukkui vähemmän kuin kuusi tuntia yössä. Sen lisäksi että elämme stressaavia aikoja, mielemme ja kehomme tuntuvat usein käyvän ylikierroksilla. Monet meistä painivat ylikuormituksen, stressin, liiallisten ärsykkeiden ja yliväsymyksen kanssa. Totta puhuen olemme ylittäneet rajan. Riittävä unen saanti on välttämätöntä kehon ja mielen terveydelle. Tässä artikkelissa kerromme sinulle, miksi hyvä unihygienia on niin tärkeää ja kuinka voit saavuttaa sen. Rauhaisa uni odottaa… Mitä on unihygienia? Unihygieniaan vaikuttavat monet erilaiset, pienetkin asiat aina liinavaatteista ja valoista illalliseen ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Pohjimmiltaan unihygieniassa on kyse nukkumatavoista, mukaan lukien asiat, joita teet ennen nukkumista, sekä nukkumisympäristö ja sen järjestelyt. Heikko unihygienia voi johtaa ongelmiin aivan samalla tavoin kuin heikko hammashygienia tai henkilökohtainen hygienia. Kun parannat unihygieniaasi ja opettelet terveet nukkumistavat ja -käytännöt, hyödyt siitä nyt ja pitkällä aikavälillä. Aloitetaan ensin ottamalla selvää, miksi säännöllinen ja kunnollinen uni on tärkeää hyvän elämänlaadun kannalta. Miksi terve unihygienia on niin tärkeää? Tieteilijät ovat mitanneet, että tämän päivän maailmassa ihmiset käsittelevät noin 74 Gt tietoa päivittäin, mikä vastaa 16 elokuvan katsomista! Jos emme tee töitä, selaamme uutisia, katselemme, luemme, luomme erilaisia asioita, harrastamme liikuntaa ja seurustelemme ihmisten kanssa, ylläpidämme ystävyyssuhteita, ihmissuhteita ja perheitä. Siinä on mielelle paljon käsiteltävää. Tämä on osasyy sille, miksi meidän tulisi pyrkiä saamaan vähintään seitsemän tuntia unta vuorokaudessa. Syitä on kuitenkin muitakin. Nukkuessa kehomme suorittaa kaikessa hiljaisuudessa lukuisia eri tehtäviä, joilla se varmistaa, että pysymme mahdollisimman terveenä. Energinen ja valpas olo. Koska vaadimme mieleltämme ja keholtamme paljon hereillä ollessamme, riittävä lepo on ratkaisevan tärkeää. Tässä on kyse samasta kuin puhelinta ladattaessa: uni antaa meille energiaa, jota tarvitsemme toimiaksemme ja ollaksemme valppaina koko päivän. Aivojen toiminta. Kuten aiemmin jo todettiin aivot vastaanottavat äärettömiä määriä tietoa päivittäin. Näin ollen on selvää, että joukossa on myös roskaa, jota emme tarvitse. Aivojen tehtävä onkin lajitella tarpeelliset ja tarpeettomat tiedot ja varmistaa, ettei hermojärjestelmämme ylikuormitu. Unella on vaikutusta useisiin aivojen toimintoihin, kuten lyhytkestoisten muistojen muuttamiseen pitkäkestoisiksi, oppimiseen, päätöksentekoon, ongelmien ratkaisukykyyn, keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen. Näin ollen, jos et saa riittävästi unta, kykysi muistaa asioita tai keskittyä saattaa heikentyä. Psyykkinen hyvinvointi. Nukkuessa aivomme tekevät kovasti töitä varmistaakseen, että pysymme henkisesti vakaina. Kun olemme hyvin levänneitä, pystymme vastaamaan stressaaviin tilanteisiin joustavasti. Jos taas emme ole saaneet riittävästi lepoa, tunnemme itsemme paljon todennäköisemmin ahdistuneeksi ja stressaantuneeksi. Hyvän unen ansiosta olemme valmiita kohtaamaan päivittäiset stressitekijät, joita elämä tuo mukanaan. Vahva immuunijärjestelmä. Uni tukee immuunijärjestelmää, jotta se pystyy puolustamaan kehoamme sairauksia vastaan. Jos emme saa tarvitsemaamme unta, riski sairastua suurenee. Erityisesti kroonisesta sairaudesta kärsivät hyötyvät riittävästä unesta, sillä immuunijärjestelmä käyttää unta korjatakseen soluja ja kudoksia ja taistellakseen tulehdusta vastaan. Kuinka taata terve unihygienia? Toisinaan on mahdotonta hallita sitä, kuinka pitkään tai hyvin nukut. Et ehkä myöskään voi valita, milloin nukut, jos teet vuorotyötä, sinulla on vauva tai pieniä lapsia tai jos kärsit sairaudesta, joka häiritsee yöuntasi. Voit kuitenkin luoda omat unirutiinisi, jotka rytmittävät päivääsi. Oikeiden tapojen ja tottumusten avulla voit luoda parhaat mahdolliset edellytykset vaipua sikeään uneen. Noudata unirytmiä. Ihannemaailmassa me menisimme nukkumaan ja heräisimme samaan aikaa joka päivä, myös viikonloppuisin. Se ei kuitenkaan aina onnistu. Lukuisat eri asiat voivat tehdä säännöllisen unirytmin noudattamisesta hankalaa. Tärkeintä onkin ottaa unirytmi tavoitteeksi ja pyrkiä rakentamaan nukkumaanmenoa edeltäviä, rauhoittavia rutiineja, joiden avulla uni tulee helpommin. ”Menen nukkumaan ja herään samaan aikaan läpi viikon. Jopa viikonloppuisin. En enää edes tarvitse herätyskelloa. Sisäinen kelloni on tottunut niin täydellisesti rutiiniin, ja sen ansiosta tunnen itseni paljon energisemmäksi.” Simone, Sidekick-valmentaja. Luonnonvaloa heti aamusta. Luonnonvalon saaminen tunnin sisällä heräämisestä voi auttaa säätelemään vuorokausirytmiä eli kehon sisäistä kelloa. Suomen pimeiden talvikuukausien aikana tämä on kuitenkin mahdotonta, joten satsaaminen kirkasvalolamppuun voi olla kannattava investointi. Aseta se syttymään ajastimella, jolloin se auttaa sinua heräämään. Kesällä sen sijaan kannattaa oleskella aamuauringossa. Se kohentaa mielialaa, virkistää ja parantaa myös samalla yöunta. Mikä olisikaan parempi tapa laittaa päivä käyntiin kuin nauttia aamukahvi auringossa tai käydä aamukävelyllä! Liikunta. Säännöllinen liikunta on tärkeää fyysiselle ja henkiselle terveydelle ja lisäksi se on hyödyllistä unen kannalta. Liikunta parantaa unen laatua ja vähentää nukahtamisaikaa. Viikossa reipasta liikuntaa tulisi kertyä vähintään 2,5 tuntia eli reilu 20 minuuttia päivässä. Jos liikut mieluiten illalla, liikunnan ja nukkumaanmenon väliin kannattaa jättää vähintään muutama tunti, jottei uni häiriinny. Seksi. Entä kuinka seksi vaikuttaa uneen? Seksuaalinen toiminta voi edistää parempaa unta, koska orgasmin jälkeen kehomme vapauttaa rentoutumista edistäviä hormoneja. Seksi vähentää lisäksi stressihormoni kortisolin määrää, millä voi olla vaikutusta unihygieniaan. Rajoita kahvin ja alkoholin määrää. Koska kofeiini on stimulantti, joka lisää aivojen ja hermoston toimintaa, liiallinen kofeiinin nauttiminen päivän aikana ja etenkin illan tunteina voi vaikeuttaa nukahtamista. Näin ollen kofeiinin välttäminen iltapäivällä ja illalla on hyvä ajatus. Vaikka alkoholilla onkin lamaannuttava vaikutus, myös alkoholin liiallinen käyttö vaikuttaa heikentävästi unen laatuun ja kestoon. Pienikin määrä alkoholia heikentää unta, sillä alkoholi vaikuttaa aivotoimintaan ja nukkuminen muuttuu pinnalliseksi. Lisäksi alkoholi aiheuttaa kuorsaamista ja pahentaa uniapneaa.
Panosta mukavuuteen. Jos vain mahdollista, mukavaan patjaan ja tyynyyn sekä mukaviin vuodevaatteisiin panostaminen voi auttaa sinua saamaan paremmat yöunet. Jos rahaa ei juuri nyt ole, pyri muuttamaan nukkumisympäristöäsi mukavammaksi kotoa jo löytyvillä tavaroilla. Aloita esimerkiksi poistamalla erilaiset näytöt ja muut häiriötekijät makuuhuoneesta. Myös makuuhuoneen lämpötilalla on merkitystä yöunen kannalta. Paras nukkumislämpötila on noin 18–19 astetta. Tämä saattaa vaihdella henkilöstä toiseen, mutta tämä on hyvä lähtökohta itsellesi ihanteellisen lämpötilan löytämiseen. Vältä kirkkaita valoja ja näyttöjä. Vaikka sosiaalisen median selaaminen sängyssä voi tuntua rentouttavalta ja siitä on tullut yleinen tapa, näytön kirkas valo voi viivästyttää unirytmiä säätelevän melatoniinin luonnollista tuotantoa ja vähentää väsymyksen tunnetta. Tämä koskee niin puhelimia, tabletteja, tietokoneita kuin televisiotakin. Kun välttelet näyttöjä tunnin verran ennen nukkumaan menoa, melatoniinin tuotanto ei häiriinny. Rentoudu. Se mikä rentouttaa yhtä, ei välttämättä rentouta toista. Sinun kannattaakin selvittää, mikä toimii sinulle. Toiset ihmiset rakastavat uppoutumista hyvään kirjaan, toiset nauttivat palapeleistä, neulomisesta tai kokkaamisesta – vaihtoehtoja on loputtomasti. Myös meditointi voi olla avain terveeseen uneen. Mindfulnessin ja stressinhallinnan hyödyistä voit lukea lisää tästä artikkelista. Sidekickin ohjelmat sisältävät hengitysharjoituksia ja päivittäisiä meditointiohjeita, jotta oppisit rentoutumaan paremmin, vähentämään stressiä ja toivottavasti nukkumaan paremmin. Löydä nyt oma Sidekick-apurisi ja tutustu ohjelmiimme täältä. Hyvän unihygienian oppimisessa on työtä, mutta se on investointi, jonka tekeminen kannattaa. Sen myötä voit nauttia entistä enemmän kaikista elämän osa-alueista.

Read More
eine Grafik mit Formen die Stress symbolisieren

5 erilaista stressityyppiä: opi tunnistamaan ne ja vastaamaan stressiin terveellä tavalla

By Mindfulness / Itsehoito, Stressi

Jos olet joskus kokenut stressiä, tiedät, että sillä voi toisinaan olla piristävä vaikutus. Ajattele esimerkiksi ensitreffeille lähtemistä, urheilukilpailuun osallistumista, hääpäivää tai ylennyksen saamista – nämä kaikki ovat tilanteita, joissa saatat tuntea stressiä, mutta hyvällä tavalla. Psykologit kutsuvat tätä nimellä eustressi eli hyödyllinen stressi. Kyseessä on stressi, jolla on positiivinen vaikutus. Toisinaan stressi voi kuitenkin tuntua aivan muulta kuin piristävältä. Hyödyllisen eustressin sijaan olemme täynnä kuormittavaa distressiä. Keho saattaa reagoida kuormittavaan stressiin hyvin samalla tavoin kuin hyväänkin stressiin: sydän hakkaa, ajatukset laukkaavat, vatsassa nipistelee, olo on valpas ja hikoiluttaa. Näiden lisäksi saatat kuitenkin tuntea olosi myös epämukavaksi, ylikuormittuneeksi ja ehkä myös panikoivaksi. Koska nykypäivän elämä on kiireistä ja meillä on aina monta rautaa tulessa, on vain luonnollista tuntea olonsa stressaantuneeksi aika ajoin. Mutta mistä tietää, kuinka paljon stressiä on liikaa? Ja milloin stressi muuttuu terveysongelmaksi? Tutustumme seuraavassa joihinkin yleisimpiin stressitekijöihin ja kerromme sinulle muutamia vinkkejä, kuinka käsitellä stressiä terveellä tavalla. Mitä on stressi? Olet ehkä kuullut taistele tai pakene -reaktiosta, joka on kehomme tapa vastata stressaaviin tilanteisiin. Keho aktivoituu joko taistelemaan stressiä aiheuttavaa asiaa vastaan tai pakenemaan sitä. Jos sinun olisi mahdollista nähdä kehosi sisään ja seurata, mitä kehossasi tapahtuu stressaavassa tilanteessa, näkisit, kuinka aivosi lähettävät kehoosi runsain mitoin kemikaaleja ja stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia. Kortisolin ja adrenaliinin tarkoituksena on valmistella kehoa kohtaamaan vaara. Tämän vuoksi ne saavat pulssin kiihtymään, tihentävät hengitystä, asettavat immuunijärjestelmän hälytystilaan, tehostavat lihasten energiankäyttöä ja rajoittavat samalla elimistön muita kuin välttämättömiä toimintoja. Näin elimistö varautuu selviytymään mahdollisesti vaarallisesta tilanteesta. Stressiä voidaan luokitella monin eri tavoin, mutta keston perusteella stressi voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: Lyhytaikainen stressi. Lyhytaikainen stressi voi olla joko positiivista tai negatiivista. Jo aiemmin mainitut urheilusuoritus, ensitreffit tai hääpäivä voivat aiheuttaa positiivista, lyhytaikaista stressiä. Negatiivista stressiä taas voit kokea ollessasi jäljessä aikataulusta, saadessasi puhelun lapsesi koulusta ja pyynnön tulla keskustelemaan tai kumppanisi sanoessa, että teidän on puhuttava. Kun tällainen lyhytaikainen stressitilanne on ohi, kehosi palaa yleensä normaaliksi. Jatkuva stressi. Lyhytaikainen stressi voi myös muuttua jatkuvaksi, jos lyhytaikaista stressiä on usein. Tällöin murehdit usein erilaisia asioita ja saatat huomata olevasi stressaantunut jostain tapahtuneesta tai jostain, jonka epäilet tapahtuvan. Näin olet jatkuvasti ylivalppaassa tilassa ilman, että kehosi pääsee rentoutumaan stressijaksojen välissä. Erittäin stressaavissa ympäristöissä työskentelevät ihmiset, kuten terveydenhuollon työntekijät, palomiehet tai poliisit, saattavat kokea jatkuvaa stressiä työnsä luonteen vuoksi. Krooninen stressi. Vakavat ongelmat, joita emme pysty hallitsemaan, voivat aiheuttaa kroonista, pitkäaikaista stressiä, joka vähitellen uuvuttaa ihmisen. Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi traumaattinen lapsuus, joka vaikuttaa ihmiseen vielä aikuisenakin, köyhyys, rasismi, sota tai jatkuva riitely kumppanin kanssa. Kuinka stressi vaikuttaa terveyteen? Jos stressi muuttuu jatkuvaksi tai pitkittyy, se voi aiheuttaa terveysongelmia. On myös mahdollista, ettei ihminen edes tunnista stressin vaikutuksia, ennen kuin tapahtuu jotain vakavampaa. Jos stressiä ei käsitellä ajoissa, krooninen stressi voi aiheuttaa kehossasi erilaisia oireita kuten seuraavia: ahdistuneisuus ja masentuneisuus. unettomuus ja unen häiriöt. seksuaalisten mielihalujen väheneminen. ruuansulatusongelmat. sydänoireet. syömishäiriöt. kohonnut verenpaine. immuunijärjestelmän heikentyminen. jännityspäänsärky. Krooninen stressi voi myös pahentaa olemassa olevia sairauksia, kuten atooppista ihottumaa, nivelreumaa, astmaa tai diabetesta. Voidaksesi välttää pitkittyneen stressin mukanaan tuomat fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat, sinun on ensin tunnistettava tekijät, jotka aiheuttavat sinulle stressiä. Viisi erilaista stressityyppiä. Stressiä voi tulla mistä tahansa, toisinaan juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Kun osaat tunnistaa stressin merkit kehossasi, pystyt myös löytämään keinoja hallita sitä. Seuraavassa on kuvattu muutamia yleisiä stressityyppejä ja kerrottu, kuinka ne saattavat vaikuttaa sinuun. Ihmissuhdestressi. Ihmissuhteet ovat yksi elämän tärkeimmistä asioista, olipa kyse parisuhteesta, ystävyyssuhteista tai perheestä. Ihmissuhteet tuovat elämäämme iloa, rakkautta, turvaa ja tukea. Ne auttavat meitä kehittymään ja kasvamaan. Mutta ne voivat myös aiheuttaa meille stressiä. Jos huomaat murehtivasi ihmissuhteitasi enemmän kuin normaalisti, saattaa olla hyvä pohtia, miksi näin on. Joitain ihmissuhdestressistä kertovia merkkejä voivat olla muun muassa: konfliktien ratkaiseminen tai kompromissien tekeminen ei onnistu. yliajattelet tai ylianalysoit ihmissuhdettasi. käytät runsaasti aikaa ihmissuhteen murehtimiseen. reagoit hyvin voimakkaasti toisen osapuolen tekemisiin. Ajan myötä näiden asioiden kanssa painiminen voi aiheuttaa ahdistusta. Minkäänlaisten ihmissuhteiden tarkoitus ei ole aiheuttaa tällaista henkistä uupumusta. Kokeile seuraavia vinkkejä vähentääksesi stressiä ihmissuhteissasi: Kommunikaatio on avainasemassa kaikissa ihmissuhteissa. Puhu kaikesta, mikä vaivaa sinua. Jos sinusta on hankalaa ottaa asioita puheeksi, järjestäkää säännöllisiä keskustelutuokioita, jotka antavat teille molemmille mahdollisuuden puhua ongelmistanne. Kun huomaat alkavasi murehtia ja yliajatella, muistuta itseäsi jostain, joka tekee sinut iloiseksi. Omia ajatuksiaan voi hallita, joten kokeile vaihtaa negatiiviset ajatukset positiivisiin. Opettele kuuntelemaan itseäsi. Erilaiset itsestä huolehtimisen tavat, kuten meditointi, päiväkirjan kirjoittaminen tai säännölliset kävelylenkit luonnossa, voivat auttaa sinua keskittymään mieleesi ja löytämään mielenrauhan. Sidekick-ohjelmistamme löydät runsaasti erilaisia meditointi- ja mindfulness-ohjeita, jotka auttavat sinua huolehtimaan hyvinvoinnistasi. Voit lukea ohjelmista lisää täältä. Työstressi. Työterveyslaitoksen mukaan 17 % työntekijöistä kokee melko paljon tai paljon stressioireita. Koska kulutamme hyvin suuren osan elämästämme töissä, työperäisten stressioireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, jotta osaisimme kukistaa stressin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työperäisen stressin merkkejä voivat olla muun muassa seuraavat: lisääntyneet sairauspoissaolot. ahdistuneisuus, levottomuus tai vatsavaivat töitä edeltävänä iltana. uniongelmat. keskittymiskyvyn puute töissä. iho-oireiden paheneminen. päänsäryt. kehon jännittyneisyys. Jos jokin näistä kuulostaa tutulta, saatat kärsiä työperäisestä stressistä. Ennen kuin se saa sinusta vallan, kokeile jotain seuraavista vinkeistä: Keskustele esihenkilösi kanssa liiallisesta työmäärästä ja ratkaisuista siihen. Jos esihenkilön kanssa keskustelu tuntuu vaikealta, puhu henkilöstöosaston kanssa – he ovat olemassa sitä varten. Pyri jättämään työt töihin. Aseta rajoja, jotta et veisi töitä mukanasi kotiin – niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ota tavaksesi olla katsomatta sähköpostejasi työpäivän jälkeen ja sovi tietyt kellonajat, jolloin työskentelet kollegoiden kanssa. Palautuminen on ensiarvoisen tärkeää ja siihen kannattaa panostaa. Käytä illat ja viikonloput hyväksesi ja arvosta lomapäiviäsi. Ota tavaksesi lähteä ulos lounastauolla. Tee lyhyitä kävelyretkiä ja nauti lounaastasi – pienillä asioilla on suuri vaikutus. Arkistressi. Koulussa ei opeteta, kuinka stressaavaa aikuisen elämä voi olla. Kun huolehdittavana on työ, perhe, raha, laskut, ystävät ja terveys, ei ole ihmekään, että tunnemme itsemme toisinaan stressaantuneiksi. Arkistressin merkkejä ovat muun muassa: ärtyisyys, vihaisuus ja helposti ärsyyntyvä olotila. ahdistus ja hermostuneisuus. jatkuva asioiden miettiminen ja murehtiminen. elämästä nauttiminen ei onnistu. uniongelmat. syömishäiriöt. Emme useinkaan pysty hallitsemaan asioita, jotka aiheuttavat meille stressiä ja ahdistusta, mutta voimme hallita tapaamme reagoida niihin. Lisäksi voimme tehdä pieniä muutoksia elämäntapoihimme ja olla näin paremmin valmistautuneita kohtaamaan stressaavat tekijät. Arkistressin käsittelyssä voivat auttaa muun muassa seuraavat: Kerro huolistasi ystävillesi ja perheellesi. Toisinaan pelkkä puhuminen stressiä aiheuttavista asioista voi auttaa. Kehosta huolehtiminen auttaa pitämään myös mielen hallinnassa. Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään stressiä ja lisäksi liikunnan aikana erittyy. Päiväkirjan kirjoittaminen on erinomainen tapa saada negatiiviset ajatukset ja tunteet pois mielestä. Älä kuitenkaan jätä kirjoittamista pelkkien negatiivisten asioiden kirjaamiseen, vaan ota tavaksesi kirjata myös kaikki ne asiat, jotka saavat sinut iloiseksi ja kiitolliseksi. Positiivisiin asioihin keskittyminen auttaa siirtämään painopisteen pois negatiivisista asioista. Mindfulness ja meditointi voivat todella auttaa, kun elämä tuntuu raskaalta. Ne ovatkin hyvästä syystä avainasemassa Sidekickin ohjelmissa. Tutustu nyt eri ohjelmiin ja katso, mikä sopii juuri sinulle. Ajankohtaisten tapahtumien aiheuttama stressi. Nykypäivän maailma ei aina ole helppo paikka elää. Ajankohtaiset tapahtumat saattavat vaikuttaa sinuun enemmän kuin huomaatkaan. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota etenkin, jos seuraavat kuulostavat tutuilta: tarkkailet uutisia tai sosiaalista mediaa entistä useammin. uutisten katsominen tai lukeminen tekee sinut ahdistuneeksi. väsymys tai unen puute. tunne, ettet hallitse elämääsi. hikoilu. ruokahalun muutokset. Vaikka maailmassa onkin paljon surullisia ja ikäviä asioita, elämässä on myös paljon iloisia ja mukavia asioita, etenkin sinun omassa elämässäsi. Seuraavat vinkit voivat auttaa sinua tuntemaan itsesi jälleen omaksi itseksesi: Rajoita katsomiesi, lukemiesi ja kuuntelemiesi uutisten määrää. Jos tiedät uutisten aiheuttavan sinulle stressiä, laukaisevan tekijän poistaminen vie jo erittäin pitkälle. Seuraa sosiaalisessa mediassa sellaisia tilejä, jotka kertovat ainoastaan hyviä ja onnellisia uutisia – niitä on olemassa! Tiedosta tunteesi ja päästä niistä irti. Tietoinen läsnäolo on ratkaisevan tärkeää voidaksesi löytää rauhan. Jos ajankohtaiset tapahtumat vaikuttavat sinuun syvästi ja kiihkeästi, ryhdy aktiivisesti toimeen sen sijaan, että tuntisit stressiä. Tee lahjoitus, liity eri järjestöihin ja osallistu tapahtumiin, joissa voit tavata samalla tavoin ajattelevia ihmisiä. Kun opit kanavoimaan stressin terveellä tavalla, se ei pääse vaikuttamaan henkilökohtaiseen elämääsi. Stressi tulevasta. Tulevasta stressatessasi ja huomista murehtiessasi koet ahdistusta tulevaisuuden tapahtumista. Pienet asiat, kuten työesitelmä, lääkäriaika tai työhaastattelu, voivat aiheuttaa stressin tunnetta. Yhtälailla stressin laukaisijana voi olla jokin suurempi huolenaihe, kuten urakehitys, raha-asiat, ihmissuhteet tai terveys. Stressi voi näkyä jonain seuraavista oireista: kiihkeästi laukkaavat ajatukset. jännityksen tai hermostuneisuuden tunne. uniongelmat. hikoilu. ärtyisyys tai ailahtelevaisuus. keskittymisvaikeudet. Stressin hallinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että muutat tapaasi ajatella tulevaisuutta. Kokeile jotain seuraavista vinkeistä: Miettiessäsi tulevaisuuden tapahtumaa käytä positiivista itsepuhetta muuttaaksesi tapaasi ajatella tilannetta. Huolehdi itsestäsi ja varmista, että saat riittävästi liikuntaa, ravintoa ja unta, ja nauti olostasi, rentoudu ja vietä aikaa muiden kanssa. Jos murehdit jatkuvasti tulevasta, et ole milloinkaan läsnä tässä hetkessä. Läsnäolon opettelu on mindfulnessin ja meditaation perusajatus. Jos huomaat mielesi pyörivän tulevaisuudessa, palauta itsesi tähän hetkeen, huomioi ympäristösi, keskity hengitykseesi ja anna tunteen mennä ohi. Hengitysharjoitukset voivat vaikuttaa positiivisesti ja rauhoittaa levottoman mielen. Netistä löydät monia erilaisia hengitystekniikoita, jotka auttavat sinua hallitsemaan paremmin mieltäsi ja kehoasi. Muista ennen kaikkea, että stressiä voi hallita. Sen vuoksi onkin tärkeää oppia tuntemaan stressiä laukaisevat tekijät. Sidekickin ohjelmien avulla voit oppia tunnistamaan omat laukaisevat tekijäsi ja löytää terveet tavat käsitellä niitä. Katso nyt blogistamme lisää hyödyllisiä artikkeleja stressin hallinnasta ja mindfulnessista – artikkelit löydät täältä.

Read More
sininen ja keltainen grafiikka, joka symboloi ekseemaa

Katkaise atooppisen ihottuman ja univaikeuksien kierre

By Atooppinen ihottuma, Mindfulness / Itsehoito, Suositeltua, Terveysongelma, Uni

Ihmisen keho on upea asia. Heräämisen ja nukkumaan menon välillä käytämme kehoamme paljon: käymme töissä, syömme, liikumme, opimme, ajattelemme ja suoritamme monia muita fyysistä ja mielellistä toimintaa vaativia tehtäviä. Ei siis ole mikään ihme, että uni, ja ennen kaikkea riittävä määrä unta, on meille välttämätöntä. Se antaa meille voimaa toimia koko päivän ja ylläpitää terveyttämme. Kuitenkin atooppisesta ihottumasta kärsiville laadukkaan unen saaminen voi olla vähintäänkin hankalaa. Kiusallinen kutina herättää sinut keskellä yötä, sillä ihottuma on pahentunut. Kutina ei jätä sinua rauhaan ja alat jälleen raapia. Kuulostaako tutulta? Keskeytyneen yöunen vuoksi et ehkä jaksa hoitaa atooppista ihottumaasi tehokkaasti seuraavana päivänä ja säännöllinen hoitosuunnitelmasi keskeytyy – ja siinä se on: noidankehä on valmis. Valitettavasti tämä noidankehä jatkuu jatkumistaan, jollet saa parannettua yöuntasi. Hyvän yöunen ei kuitenkaan tarvitse olla vain unelmaa. Lisäämällä muutamia ylimääräisiä rutiineja päivääsi voit parantaa untasi. Kuinka atooppinen ihottuma vaikuttaa uneen? Uni on välttämätöntä hyvän elämänlaadun kannalta. Jos sinulla kuitenkin on vaikeuksia saada riittävästi unta, syynä voi olla atooppinen ihottumasi. Seuraavassa kerromme, mitkä asiat tähän vaikuttavat. Ruumiinlämpö. Illalla aivoissa erittyy melatoniinia, joka valmistelee kehon nukkumista varten ja laskee ruumiinlämpöä yöksi. Tämän prosessin aikana käsien ja jalkojen iho lämpenee ja saa sinut tuntemaan kutinaa. Luonnolliset kehon prosessit eivät kuitenkaan ole ainoa asia, joka nostaa ruumiinlämpöä. Jos käytät liian paksua peittoa, se saattaa estää kehoasi jäähtymästä. Liian lämpöisessä ihosi alkaa kutista. Lisäksi jos tapanasi on rentoutua illalla ennen nukkumaan menoa käymällä lämpimässä suihkussa, seurauksena voi olla ihon kuivuminen ja ruumiinlämmön nousu, jotka puolestaan pahentavat kutinaa. Ihon kosteus. Kuiva iho voi pahentaa atooppista ihottumaa. Ongelmana onkin, että siihen mennessä, kun menet nukkumaan, päivän aikana levittämäsi rasva on todennäköisesti jo kulunut pois. Lisäksi hikoilu voi kuivattaa ihoa. Jos sängyssäsi on liian kuuma ja hikoilet, kuivuminen voi aiheuttaa pelättyä kutinaa. Kutinaa ja raapimista. Atooppisen ihottuman oireet eivät koskaan ole helppoja hoitaa. Etenkään, kun kyse on kutinasta. Loputtomaan kutinan ja raapimisen noidankehään joutuminen voi vaikuttaa mielialaasi, ja kuten varmasti jo arvasitkin, häiritä untasi. Ihmisillä on lisäksi tapana raapia unissaan, joten atooppisesta ihottumasta kärsivät saattavat tietämättään pahentaa jo valmiiksi arkaa kohtaa ihollaan ja käynnistää uuden kutinan ja raapimisen kierteen. Miksi uni on niin tärkeää atooppisesta ihottumasta kärsivälle? Atooppisia ihottumia on erilaisia, mutta kaikille tästä ihosairaudesta kärsiville uni on ratkaisevan tärkeää mm. seuraavista syistä: Hoito. Väsymys voi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin pitäydyt jatkuvassa ja tehokkaassa hoitosuunnitelmassa. Hormonit. Uni on välttämätöntä hormonien ja aineenvaihdunnan säätelylle ja se auttaa torjumaan mielialanvaihteluita ja ruoanhimoa. Ihon terve suojatoiminto. Ihosi tarvitsee optimaalisen määrän unta pystyäkseen korjaamaan ihottuman aiheuttamat ärsytykset yön aikana. Valitettavasti unen puute voi heikentää ihon oman suojakerroksen toimintaa. Vähemmän stressiä. Elämä atooppisen ihon kanssa voi olla stressaavaa. Kun yhtälöön lisätään huono uni, tuloksena on taattu stressitasojen kohoaminen. Kun emme saa tarvitsemaamme lepoa, kykymme hallita stressiä heikkenee. Niinpä onkin tärkeää, että tunnet olosi hyväksi, sillä silloin kykenet hallitsemaan atooppista ihottumaasi parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuinka voit parantaa untasi? Pidä makuuhuone viileänä. Makuuhuoneen pitäminen viileänä ja ohuemman peiton ostaminen voivat auttaa sinua vähentämään kuumuutta ja hikoilua. Kun et hikoile, kutinakin on vähäisempää. Unen kannalta paras makuuhuoneen lämpötila on noin 18,3 °C, joskin se vaihtelee ihmisestä toiseen. Käytä sidoksia ja kääreitä. Kutisevaa ihottumaa voi suojata yöaikaiselta raapimiselta erilaisilla sidoksilla tai kääreillä. Käsien ihottuman suojana voi käyttää puuvillahanskoja ja raajoissa putkisukkia. Akuutissa ihottuman pahenemisvaiheessa kosteat kääreet ovat hyvä keino rauhoittaa ärtynyttä ihoa. Kosteuta ennen nukkumista. Estääksesi ihoasi kuivumasta yön aikana levitä ihollesi perusvoidetta noin tuntia ennen nukkumaan menoa, jotta voide ehtii imeytyä ihoon. Käytä tuoksutonta, omalle ihollesi sopivaa perusvoidetta, joka on riittävän rasvaista pitämään ihosi kosteana. Pidä kiinni nukkumaanmenorutiineista. Atooppisen ihottuman oireiden lievittäminen vaatii kunnollista unta, ja se taas puolestaan vaatii pysyviä, rentouttavia rutiineja ennen nukkumaanmenoa. Valo, ruokailu tai liikunta häiritsevät helposti kehon vuorokausirytmiä. Taataksesi itsellesi optimaalisen unen yritä sisällyttää seuraavat tavat unirutiineihisi: Lue kirjaa tai kuuntele rauhoittavaa musiikkia. Vältä raskaita aterioita ennen nukkumaanmenoa äläkä nauti kofeiinia. Vaikka se tuntuisi hankalalta, kahvia kannattaa välttää ennen suunniteltua nukkumaanmenoa. Joillain ihmisillä kofeiini vaikuttaa pidempään kuin muilla, joten heidän kannattaa välttää kahvia varhaisesta iltapäivästä lähtien ja rajoittaa kahvin nauttiminen muutamaan kuppiin päivässä. Sininen valo ennen nukkumista on pahasta: älypuhelimet, tabletit, televisiot ja kannettavat tietokoneet – kaikki nämä laitteet heikentävät untasi, jos käytät niitä ennen nukkumaanmenoa. Jos lapsellasi on atooppinen ihottuma, tämä tarkoittaa, että myös videopelit ovat kiellettyjen listalla ennen nukkumista! Meditointi. Meditointi voi auttaa paitsi parantamaan unen laatua myös vähentämään stressiä. Jotta hyötyisit sen eduista mahdollisimman paljon, pyri meditoimaan joka päivä ennen nukkumaanmenoa, vaikka vain kymmenen minuutin ajan. Jos meditointi on sinulle uutta, Sidekickin atooppisen ihottuman ohjelma sisältää erilaisia mindfulness-harjoituksia ja stressinlievitystekniikoita, jotka auttavat sinua saamaan terveytesi takaisin hallintaan. Erilaisten hengitysharjoitusten ja päivittäisten meditointien avulla Sidekick auttaa sinua olemaan tietoisempi itsestäsi ja parantamaan untasi, stressitasojasi ja samalla kokonaisvaltaisesti elämänlaatuasi. Sidekick-ohjelma voi myös auttaa sinua luomaan pysyviä päivittäisiä tapoja, jotka antavat sinulle voimaa pitää kiinni säännöllisestä hoitosuunnitelmastasi. Näin voit elää atooppisen ihosi kanssa mahdollisimman stressitöntä elämää. Isossa-Britanniassa toimivan ihotautilääkärin Dr. Natasha Harperin mukaan: ”Ohjelman käyttö on miellyttävää ja se sisältää hyödyllistä tietoa. Uskon, että siitä on valtavasti hyötyä potilaille.” Jos sinulla on atooppinen ihottuma ja haluat nähdä, kuinka Sidekick voi auttaa sinua, tutustu Sidekick Healthin atooppisen ihottuman ohjelmaan jo tänään.
Kauniita unia.

Read More
vihreä ja keltainen grafiikka, joka symboloi ekseemastressiä

Kuinka hallita atooppisen ihottuman aiheuttamaa stressiä?

By Atooppinen ihottuma, Stressi

”Olen todella stressaantunut.” ”Stressiä pukkaa.” ”Kamala stressi.” Lähes jokainen ihminen on jossain vaiheessa elämäänsä päästänyt suustaan jonkin näistä lausahduksista.
Lyhytaikainen stressi voi olla hyvästä, se voi antaa inspiraatioboostia ja motivoida. Kuitenkin stressi voi nopeasti muuttua elämänlaatua heikentäväksi tekijäksi – etenkin ihmisillä, joilla on atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema. Kuinka atooppinen ihottuma ja stressi liittyvät toisiinsa? Kun ihminen kokee stressiä, keho reagoi siihen siirtymällä taistele tai pakene -tilaan. Tällöin lisämunuaisista vapautuu stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia, jotka valmistavat kehoa tulevaan. Tämä on hyvästä. Kortisoli on erinomainen liittolainen silloin, kun keho on tasapainossa. Jos kuitenkin kortisolin tuotanto on liiallista, immuunijärjestelmä yliaktivoituu, mikä horjuttaa elimistön tulehdusta aiheuttavien ja tulehdusta ehkäisevien voimien välistä tasapainoa. Tämä epätasapaino voi aiheuttaa atooppisen ihottuman kaltaisen tulehduksellisen ihoreaktion pahenemista. Stressaavat tilanteet voivatkin laukaista ihottuman lehahduksen ja kutinan, mikä puolestaan aiheuttaa lisää stressiä. Valitettavasti atooppisesta ihottumasta kärsivät ovat erityisen herkkiä tälle tulehdukselliselle reaktiolle, ja he joutuvatkin usein kutinan ja raapimisen kierteeseen, jota on vaikea katkaista. Eikä tässä kaikki. Kierre voi tuoda mukanaan uniongelmia, ahdistuneisuutta ja jopa masennusta. Atooppisen ihottuman ja mielenterveyden tarkka yhteys ei ole täysin selvä, mutta tutkimusten mukaan useilla atooppisesta ihottumasta kärsivillä on ahdistusta tai masennusta. Jopa yhdellä kuudesta atooppista ihottumaa sairastavasta oli yhden tutkimuksen mukaan kliininen masennus ja joka neljännellä masennusoireita. Hyvä uutinen on kuitenkin, että stressiä ja sen aiheuttamaa noidankehää voi oppia ajan myötä hallitsemaan parempien tapojen, kärsivällisyyden ja johdonmukaisuuden avulla. Kuinka stressiä voi hallita? Stressiä on tärkeää oppia hallitsemaan, koska jos siihen ei puutu, se voi johtaa vakavampiin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. Läiskäekseemaa sairastava Molly toteaa: ”En tajunnut, kuinka paljon stressi vaikutti ihottumani pahenemiseen. Kun henkilökohtaisessa elämässäni oli erityisen stressaavia tilanteita, olin aivan atooppisen ihottuman peitossa, enkä saanut kutinaa loppumaan. Vasta kun päätin tietoisesti vähentää stressiä, havaitsin paranemista.” Seuraavassa on kuvattu tapoja, joilla voit pyrkiä vähentämään stressiä ja toivottavasti samalla minimoimaan vakavat atooppisen ihottuman pahenemisvaiheet. Tunne pahentavat tekijät. Toisinaan emme tiedä, mikä meitä stressaa, ennen kuin on liian myöhäistä, ja löydämme itsemme tilanteesta, jossa sydän sykkii hurjasti, kämmenet hikoilevat ja mieli käy kuumana. Jos kuitenkin opit tunnistamaan atooppista ihottumaa pahentavat tekijät, sinun on paljon helpompi joko välttää niitä tai vastata niihin terveellä tavalla. Saatat jo tuntea fyysiset pahentavat tekijät, joita ovat esimerkiksi ruoka-aineallergiat, tietyt materiaalit, säähän ja lämpötilaan liittyvät tekijät, kosteus, ihon rasvaisuus jne. Sen sijaan psyykkisten tekijöiden nimeäminen voi olla hankalampaa. Jos haluat oikeasti päästä jyvälle näistä tekijöistä, sinun on kuunneltava kehoasi ja opeteltava tunnistamaan merkit, jotka kertovat stressin olevan tulossa. Pyri pitämään pahentavista tekijöistä päiväkirjaa, johon kirjaat erilaiset elämäntapahtumat sekä päivät, jolloin oireesi pahenevat. Näin näet, onko niiden välillä yhteyttä! Kokeile mindfulnessia. Kielitoimiston sanakirjan mukaan mindfulness tarkoittaa tietoisuustaitoa, kykyä olla tietoisesti läsnä nykyhetkessä. Tänä päivänä on helppo juuttua menneisyyteen, tulevaisuuteen ja loputtomaan murehtimiseen molemmista, mutta mindfulness vaatii sinua olemaan läsnä nykyhetkessä. Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta jos tunnet stressaavan tilanteen lähestyvän, hengittele muutama minuutti syvään ja keskity omaan kehoosi. Tämän hallitseminen auttaa sinua todella kehittämään mielen ja kehon yhteyttä, mikä puolestaan on kätevä taito stressin uhatessa. Sidekick Healthin kehittämä atooppisen ihottuman ohjelma auttaa sinua harjoittamaan mindfulnessia ja opettaa muita päivittäisiä tapoja, jotka ovat käteviä stressiä pahentavien tekijöiden tunnistamisessa ja hallinnassa. Myös terveydenhuollon ammattilaiset ovat ihastuneet sovellukseen. Lontoossa toimiva konsultoiva ihotautilääkäri, professori Anthony Bewley sanoo seuraavaa: ”Potilaskeskeinen koulutus ja tukiohjelmat ovat erittäin tärkeitä ihosairauksista kärsivien potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon kannalta – erityisesti sellaiset ohjelmat, jotka huomioivat potilaiden psykologisen hyvinvoinnin tärkeyden. Sidekickin kehittämä sovellus tarjoaa erinomaisen tavan tukea potilaita sovelluksen ohjelmien ja moduulien avulla.” Pysy terveenä. Stressaantuneena on täysin tavallista syödä lohdukseen, juoda enemmän alkoholia tai lisätä kofeiinin määrää. Vaikka nämä tavat tuntuvatkin hyvältä juuri sillä hetkellä, ne saattavat jälkeenpäin aiheuttaa lisää stressiä, etenkin jos seurauksena on kutiava iho. Lisäksi ne ovat pahasta terveydelle. Pyri sen sijaan pitämään huolta nesteytyksestä, syömään ravitsevia ruokia ja välttämään liiallista kahvin juontia, sillä kofeiinin on todettu lisäävän ahdistusta. Pyri käyttämään kahvia kohtuullisesti noin 1–4 kupillista päivässä. Lähde ulos. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkoilu ja luonto auttavat vähentämään stressiä ja ahdistusta. Ulkoaktiviteetit, kuten kävely, pyöräily, uiminen ja vaeltaminen, voivat parantaa mielialaa ja itsetuntoa. Liikunta myös vilkastuttaa verenkiertoa ja lisää serotoniinin, dopamiinin ja endorfiinien kaltaisten aivokemikaalien vapautumista ja parantaa näin ollen yleistä mielialaa. Etsi tukiryhmä. Elämä atooppisen ihottuman kanssa voi toisinaan tuntua yksinäiseltä, etenkin jollei perheessäsi tai ystävissäsi ole samasta sairaudesta kärsiviä. Tällöin hyvä apu voi olla joko verkossa tai paikan päällä toimiva tukiryhmä, jossa pääset puhumaan muille saman kokeneille. Sieltä saat lohtua, tunnet yhteenkuuluvuutta ja löydät lopultakin jonkun, joka todella ymmärtää sinua! Puhu ammattilaiselle. Jos edellä kuvatuista stressin vähentämisvinkeistä huolimatta sinä tai läheisesi tunnette olonne alakuloiseksi, suosittelemme pyytämään apua terveydenhuollon ammattilaiselta. Stressin hallinta ja sen keinojen ymmärtäminen vaatii harjoittelua, jonka vuoksi kannustammekin sinua tutustumaan Sidekick Healthin atooppisen ihottuman ohjelmaan. Stressinhallinnan työkalut ovat keskeinen osa ohjelmaa, ja tavoitteemme onkin, että näistä työkaluista tulee osa sinua ja sinun hyvinvointiasi.

Read More