5 erilaista stressityyppiä: opi tunnistamaan ne ja vastaamaan stressiin terveellä tavalla

Jos olet joskus kokenut stressiä, tiedät, että sillä voi toisinaan olla piristävä vaikutus. Ajattele esimerkiksi ensitreffeille lähtemistä, urheilukilpailuun osallistumista, hääpäivää tai ylennyksen saamista – nämä kaikki ovat tilanteita, joissa saatat tuntea stressiä, mutta hyvällä tavalla. Psykologit kutsuvat tätä nimellä eustressi eli hyödyllinen stressi. Kyseessä on stressi, jolla on positiivinen vaikutus.

Toisinaan stressi voi kuitenkin tuntua aivan muulta kuin piristävältä. Hyödyllisen eustressin sijaan olemme täynnä kuormittavaa distressiä. 

Keho saattaa reagoida kuormittavaan stressiin hyvin samalla tavoin kuin hyväänkin stressiin: sydän hakkaa, ajatukset laukkaavat, vatsassa nipistelee, olo on valpas ja hikoiluttaa. Näiden lisäksi saatat kuitenkin tuntea olosi myös epämukavaksi, ylikuormittuneeksi ja ehkä myös panikoivaksi.

Koska nykypäivän elämä on kiireistä ja meillä on aina monta rautaa tulessa, on vain luonnollista tuntea olonsa stressaantuneeksi aika ajoin. Mutta mistä tietää, kuinka paljon stressiä on liikaa? Ja milloin stressi muuttuu terveysongelmaksi?

Tutustumme seuraavassa joihinkin yleisimpiin stressitekijöihin ja kerromme sinulle muutamia vinkkejä, kuinka käsitellä stressiä terveellä tavalla.

Olet ehkä kuullut taistele tai pakene -reaktiosta, joka on kehomme tapa vastata stressaaviin tilanteisiin. Keho aktivoituu joko taistelemaan stressiä aiheuttavaa asiaa vastaan tai pakenemaan sitä.

Jos sinun olisi mahdollista nähdä kehosi sisään ja seurata, mitä kehossasi tapahtuu stressaavassa tilanteessa, näkisit, kuinka aivosi lähettävät kehoosi runsain mitoin kemikaaleja ja stressihormoneja, kuten kortisolia ja adrenaliinia.

Kortisolin ja adrenaliinin tarkoituksena on valmistella kehoa kohtaamaan vaara. Tämän vuoksi ne saavat pulssin kiihtymään, tihentävät hengitystä, asettavat immuunijärjestelmän hälytystilaan, tehostavat lihasten energiankäyttöä ja rajoittavat samalla elimistön muita kuin välttämättömiä toimintoja. Näin elimistö varautuu selviytymään mahdollisesti vaarallisesta tilanteesta.

Stressiä voidaan luokitella monin eri tavoin, mutta keston perusteella stressi voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:

Lyhytaikainen stressi voi olla joko positiivista tai negatiivista. Jo aiemmin mainitut urheilusuoritus, ensitreffit tai hääpäivä voivat aiheuttaa positiivista, lyhytaikaista stressiä. Negatiivista stressiä taas voit kokea ollessasi jäljessä aikataulusta, saadessasi puhelun lapsesi koulusta ja pyynnön tulla keskustelemaan tai kumppanisi sanoessa, että teidän on puhuttava.

Kun tällainen lyhytaikainen stressitilanne on ohi, kehosi palaa yleensä normaaliksi.

Lyhytaikainen stressi voi myös muuttua jatkuvaksi, jos lyhytaikaista stressiä on usein. Tällöin murehdit usein erilaisia asioita ja saatat huomata olevasi stressaantunut jostain tapahtuneesta tai jostain, jonka epäilet tapahtuvan. Näin olet jatkuvasti ylivalppaassa tilassa ilman, että kehosi pääsee rentoutumaan stressijaksojen välissä.

Erittäin stressaavissa ympäristöissä työskentelevät ihmiset, kuten terveydenhuollon työntekijät, palomiehet tai poliisit, saattavat kokea jatkuvaa stressiä työnsä luonteen vuoksi.

Vakavat ongelmat, joita emme pysty hallitsemaan, voivat aiheuttaa kroonista, pitkäaikaista stressiä, joka vähitellen uuvuttaa ihmisen.

Tällaisia ongelmia voivat olla esimerkiksi traumaattinen lapsuus, joka vaikuttaa ihmiseen vielä aikuisenakin, köyhyys, rasismi, sota tai jatkuva riitely kumppanin kanssa.

Jos stressi muuttuu jatkuvaksi tai pitkittyy, se voi aiheuttaa terveysongelmia. On myös mahdollista, ettei ihminen edes tunnista stressin vaikutuksia, ennen kuin tapahtuu jotain vakavampaa.

Jos stressiä ei käsitellä ajoissa, krooninen stressi voi aiheuttaa kehossasi erilaisia oireita kuten seuraavia:

• ahdistuneisuus ja masentuneisuus
• unettomuus ja unen häiriöt
•  seksuaalisten mielihalujen väheneminen
• ruuansulatusongelmat
• sydänoireet
• syömishäiriöt
• kohonnut verenpaine
• immuunijärjestelmän heikentyminen
• jännityspäänsärky.

Krooninen stressi voi myös pahentaa olemassa olevia sairauksia, kuten atooppista ihottumaa, nivelreumaa, astmaa tai diabetesta.

Voidaksesi välttää pitkittyneen stressin mukanaan tuomat fyysiset ja psyykkiset terveysongelmat, sinun on ensin tunnistettava tekijät, jotka aiheuttavat sinulle stressiä.

Stressiä voi tulla mistä tahansa, toisinaan juuri silloin, kun sitä vähiten odottaa. Kun osaat tunnistaa stressin merkit kehossasi, pystyt myös löytämään keinoja hallita sitä.

Seuraavassa on kuvattu muutamia yleisiä stressityyppejä ja kerrottu, kuinka ne saattavat vaikuttaa sinuun.

Ihmissuhteet ovat yksi elämän tärkeimmistä asioista, olipa kyse parisuhteesta, ystävyyssuhteista tai perheestä. Ihmissuhteet tuovat elämäämme iloa, rakkautta, turvaa ja tukea. Ne auttavat meitä kehittymään ja kasvamaan. Mutta ne voivat myös aiheuttaa meille stressiä. 

Jos huomaat murehtivasi ihmissuhteitasi enemmän kuin normaalisti, saattaa olla hyvä pohtia, miksi näin on. Joitain ihmissuhdestressistä kertovia merkkejä voivat olla muun muassa:

• konfliktien ratkaiseminen tai kompromissien tekeminen ei onnistu
• yliajattelet tai ylianalysoit ihmissuhdettasi
• käytät runsaasti aikaa ihmissuhteen murehtimiseen
• reagoit hyvin voimakkaasti toisen osapuolen tekemisiin.

Ajan myötä näiden asioiden kanssa painiminen voi aiheuttaa ahdistusta. Minkäänlaisten ihmissuhteiden tarkoitus ei ole aiheuttaa tällaista henkistä uupumusta. Kokeile seuraavia vinkkejä vähentääksesi stressiä ihmissuhteissasi:

• Kommunikaatio on avainasemassa kaikissa ihmissuhteissa. Puhu kaikesta, mikä vaivaa sinua. Jos sinusta on hankalaa ottaa asioita puheeksi, järjestäkää säännöllisiä keskustelutuokioita, jotka antavat teille molemmille mahdollisuuden puhua ongelmistanne.
• Kun huomaat alkavasi murehtia ja yliajatella, muistuta itseäsi jostain, joka tekee sinut iloiseksi. Omia ajatuksiaan voi hallita, joten kokeile vaihtaa negatiiviset ajatukset positiivisiin.
• Opettele kuuntelemaan itseäsi. Erilaiset itsestä huolehtimisen tavat, kuten meditointi, päiväkirjan kirjoittaminen tai säännölliset kävelylenkit luonnossa, voivat auttaa sinua keskittymään mieleesi ja löytämään mielenrauhan. Sidekick-ohjelmistamme löydät runsaasti erilaisia meditointi- ja mindfulness-ohjeita, jotka auttavat sinua huolehtimaan hyvinvoinnistasi. Voit lukea ohjelmista lisää täältä.

Työterveyslaitoksen mukaan 17 % työntekijöistä kokee melko paljon tai paljon stressioireita. Koska kulutamme hyvin suuren osan elämästämme töissä, työperäisten stressioireiden tunnistaminen on erittäin tärkeää, jotta osaisimme kukistaa stressin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Työperäisen stressin merkkejä voivat olla muun muassa seuraavat:

• lisääntyneet sairauspoissaolot
• ahdistuneisuus, levottomuus tai vatsavaivat töitä edeltävänä iltana
• uniongelmat
• keskittymiskyvyn puute töissä
• iho-oireiden paheneminen
• päänsäryt
• kehon jännittyneisyys.

Jos jokin näistä kuulostaa tutulta, saatat kärsiä työperäisestä stressistä. Ennen kuin se saa sinusta vallan, kokeile jotain seuraavista vinkeistä:

•  Keskustele esihenkilösi kanssa liiallisesta työmäärästä ja ratkaisuista siihen.
• Jos esihenkilön kanssa keskustelu tuntuu vaikealta, puhu henkilöstöosaston kanssa – he ovat olemassa sitä varten.
• Pyri jättämään työt töihin. Aseta rajoja, jotta et veisi töitä mukanasi kotiin – niin fyysisesti kuin henkisestikin. Ota tavaksesi olla katsomatta sähköpostejasi työpäivän jälkeen ja sovi tietyt kellonajat, jolloin työskentelet kollegoiden kanssa.
• Palautuminen on ensiarvoisen tärkeää ja siihen kannattaa panostaa. Käytä illat ja viikonloput hyväksesi ja arvosta lomapäiviäsi.
• Ota tavaksesi lähteä ulos lounastauolla. Tee lyhyitä kävelyretkiä ja nauti lounaastasi – pienillä asioilla on suuri vaikutus. 

Koulussa ei opeteta, kuinka stressaavaa aikuisen elämä voi olla. Kun huolehdittavana on työ, perhe, raha, laskut, ystävät ja terveys, ei ole ihmekään, että tunnemme itsemme toisinaan stressaantuneiksi. Arkistressin merkkejä ovat muun muassa:

• ärtyisyys, vihaisuus ja helposti ärsyyntyvä olotila
• ahdistus ja hermostuneisuus
• jatkuva asioiden miettiminen ja murehtiminen
• elämästä nauttiminen ei onnistu
• uniongelmat
• syömishäiriöt.

Emme useinkaan pysty hallitsemaan asioita, jotka aiheuttavat meille stressiä ja ahdistusta, mutta voimme hallita tapaamme reagoida niihin. Lisäksi voimme tehdä pieniä muutoksia elämäntapoihimme ja olla näin paremmin valmistautuneita kohtaamaan stressaavat tekijät. Arkistressin käsittelyssä voivat auttaa muun muassa seuraavat:

• Kerro huolistasi ystävillesi ja perheellesi. Toisinaan pelkkä puhuminen stressiä aiheuttavista asioista voi auttaa.
• Kehosta huolehtiminen auttaa pitämään myös mielen hallinnassa. Säännöllinen liikunta auttaa vähentämään stressiä ja lisäksi liikunnan aikana erittyy .
• Päiväkirjan kirjoittaminen on erinomainen tapa saada negatiiviset ajatukset ja tunteet pois mielestä. Älä kuitenkaan jätä kirjoittamista pelkkien negatiivisten asioiden kirjaamiseen, vaan ota tavaksesi kirjata myös kaikki ne asiat, jotka saavat sinut iloiseksi ja kiitolliseksi. Positiivisiin asioihin keskittyminen auttaa siirtämään painopisteen pois negatiivisista asioista.
• Mindfulness ja meditointi voivat todella auttaa, kun elämä tuntuu raskaalta. Ne ovatkin hyvästä syystä avainasemassa Sidekickin ohjelmissa. Tutustu nyt eri ohjelmiin ja katso, mikä sopii juuri sinulle.

Nykypäivän maailma ei aina ole helppo paikka elää. Ajankohtaiset tapahtumat saattavat vaikuttaa sinuun enemmän kuin huomaatkaan. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota etenkin, jos seuraavat kuulostavat tutuilta:

• tarkkailet uutisia tai sosiaalista mediaa entistä useammin
• uutisten katsominen tai lukeminen tekee sinut ahdistuneeksi
• väsymys tai unen puute
• tunne, ettet hallitse elämääsi
• hikoilu
• ruokahalun muutokset.

Vaikka maailmassa onkin paljon surullisia ja ikäviä asioita, elämässä on myös paljon iloisia ja mukavia asioita, etenkin sinun omassa elämässäsi. Seuraavat vinkit voivat auttaa sinua tuntemaan itsesi jälleen omaksi itseksesi:

• Rajoita katsomiesi, lukemiesi ja kuuntelemiesi uutisten määrää. Jos tiedät uutisten aiheuttavan sinulle stressiä, laukaisevan tekijän poistaminen vie jo erittäin pitkälle.
• Seuraa sosiaalisessa mediassa sellaisia tilejä, jotka kertovat ainoastaan hyviä ja onnellisia uutisia – niitä on olemassa!
• Tiedosta tunteesi ja päästä niistä irti. Tietoinen läsnäolo on ratkaisevan tärkeää voidaksesi löytää rauhan.
• Jos ajankohtaiset tapahtumat vaikuttavat sinuun syvästi ja kiihkeästi, ryhdy aktiivisesti toimeen sen sijaan, että tuntisit stressiä. Tee lahjoitus, liity eri järjestöihin ja osallistu tapahtumiin, joissa voit tavata samalla tavoin ajattelevia ihmisiä. Kun opit kanavoimaan stressin terveellä tavalla, se ei pääse vaikuttamaan henkilökohtaiseen elämääsi.

Tulevasta stressatessasi ja huomista murehtiessasi koet ahdistusta tulevaisuuden tapahtumista. Pienet asiat, kuten työesitelmä, lääkäriaika tai työhaastattelu, voivat aiheuttaa stressin tunnetta. Yhtälailla stressin laukaisijana voi olla jokin suurempi huolenaihe, kuten urakehitys, raha-asiat, ihmissuhteet tai terveys. Stressi voi näkyä jonain seuraavista oireista:

• kiihkeästi laukkaavat ajatukset
• jännityksen tai hermostuneisuuden tunne
• uniongelmat
• hikoilu
• ärtyisyys tai ailahtelevaisuus
• keskittymisvaikeudet.

Stressin hallinnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että muutat tapaasi ajatella tulevaisuutta. Kokeile jotain seuraavista vinkeistä:

• Miettiessäsi tulevaisuuden tapahtumaa käytä positiivista itsepuhetta muuttaaksesi tapaasi ajatella tilannetta.
• Huolehdi itsestäsi ja varmista, että saat riittävästi liikuntaa, ravintoa ja unta, ja nauti olostasi, rentoudu ja vietä aikaa muiden kanssa.
• Jos murehdit jatkuvasti tulevasta, et ole milloinkaan läsnä tässä hetkessä. Läsnäolon opettelu on mindfulnessin ja meditaation perusajatus. Jos huomaat mielesi pyörivän tulevaisuudessa, palauta itsesi tähän hetkeen, huomioi ympäristösi, keskity hengitykseesi ja anna tunteen mennä ohi.
• Hengitysharjoitukset voivat vaikuttaa positiivisesti ja rauhoittaa levottoman mielen. Netistä löydät monia erilaisia hengitystekniikoita, jotka auttavat sinua hallitsemaan paremmin mieltäsi ja kehoasi.

Muista ennen kaikkea, että stressiä voi hallita. Sen vuoksi onkin tärkeää oppia tuntemaan stressiä laukaisevat tekijät. Sidekickin ohjelmien avulla voit oppia tunnistamaan omat laukaisevat tekijäsi ja löytää terveet tavat käsitellä niitä.

Katso nyt blogistamme lisää hyödyllisiä artikkeleja stressin hallinnasta ja mindfulnessista – artikkelit löydät täältä.